Taustaa
TTM Factory siirtyi dynotestaukseen noin 2 vuotta sitten ja olen tänä aikana huomannut, että näihin testeihin liittyy useita väärinymmärryksiä joita haluan avata hieman tällä blogi kirjoituksella.
Mikä?
Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että iskaridyno on ainoastaan työkalu vaimentimien huoltajalle / muutosten tekijälle. Mittaamalla vaimennusvoimia, hystereesin / kavitaation ja lämpötilojen vaikutusta ymmärretään paremmin miten vaimennin toimii ja miten laadukas sen kokoonpano on.
Mitä voidaan mitata?
Käytössä olevalla dynolla voidaan mitata vaimennuksia takaiskunvaimentimista, keula cartridgeista sekä kokonaisista keuloista “yksikammio”.
Mihin käytetään?
Dynoa käytetään huolloissa todentamaan, että vaimennin toimii huollon jälkeen sekä voidaan kartoittaa huoltoväliä mittaamalla vaimennukset ennen ja jälkeen huollon. Shimmitysmuutoksia tehdessä voidaan tarkistaa, että muutokset toimivat kuten on haluttu. Eri vaimentimet reagoivat keskenään eri tavalla muutoksiin ja näin ollen testaamalla päästään kartalle miten suuria muutoksia mihinkin vaimentimeen kannattaa tehdä. Toisaalta voidaan myös haluta tietynlainen vaimennus mitä voidaan dynossa hakemalla hakea kohdalleen ennen käytännön testausta. Esim. kun rakensin KTM:n Totaltekin vaimentimeen tyhjästä shimmitystä, jolla saadaan tietynlainen vaimennus se vaati kymmeniä uudelleen shimmityksiä ennen kuin vaimenninta laitettiin edes pyörään kiinni käytännön testiä varten.
Vaimennusvoimat
Vaimennusvoimia voidaan tarkistella dynolla useammasta eri vinkkelistä. Eri pyörien ja vaimentimien vaimennustasoja voidaan vertailla keskenään. Jos esim. merkki X vaimennin on tuntunut testatessa hyvältä voidaan sen vaimennusvoimia jäljitellä vaimentimeen Y. Eri shimmitysratkaisut ja männät ovat vain keino saada halutunlainen vaimennus aikaiseksi. Vaimentimen materiaalit ja tekniset ratkaisut vaikuttavat kuitenkin paljon esim. siihen miten paljon vaimennus vähenee kun vaimennin lämpenee. Myös tätä voidaan simuloida testeillä. Pääsääntöisesti nopeat kilpaa ajavat kuljettajat joiden ajosuoritus kestää yhtäjaksoisesti pitkään kärsivät vaimennuksen vähenemisestä eniten.
Maailma aukenee?
Dyno ei ole automaattisesti oikotie onneen. Kaikki dynotetut iskarit eivät toimi täydellisesti koska täydellinen vaimennin on eri kuljettajille erilainen. Käytännön testaamisen tärkeyttä ei sovi koskaan väheksyä. Kun halutaan tietynlaista muutosta vaimentimeen mutun määrä kuitenkin vähenee olennaisesti, kun vaimennukset voidaan mitata. Dyno antaa käyttäjälleen koko ajan arvokasta tietoa erilaisten vaimentimien toiminnasta ja nän ollen kehitys on jatkuvaa datamäärän kartuttua sillä tietyt lainalaisuudet pätevät aina.
Haasteet
Ehdottomana haasteena vaimentimien rakentamisessa Suomessa on aika ja sitä kautta raha. On rajallinen määrä työtunteja mitä kehitystyöhön on käytettävissä. On myös rajallinen määrä kunkin laitteen ja ryhmän asiakkaita. Näin ollen joihinkin laitteisiin voi perehtyä enemmän kuin toisiin. Dyno helpottaa faktojen avulla työskentelyä, mutta se tuo myös haasteita. Mikä on riittävän hyvä? Setuppeja voidaan hieroa loputtomiin ja kuitenkin ne ovat erittäin yksilöllisiä ja mallikohtaisia. Testeistä ja tehdyistä seteistä kuitenkin ammattitaito karttuu aina mikä on myöhemmin apuna.
Yhteenvetona
Monen vaki asiakkaan kanssa kehitystyön tekeminen on helpottunut dynon aikakautena ja vaimentimet on saatu nopeammalla aikataululla toimimaan. Toisaalta on myös uskaltanut ryhtyä projekteihin mihin ei muuten ehkä olisi lähtenyt mukaan. Rohkeammin voidaan testata erilaisia mäntiä ja shimmitys ratkaisuja. Onnistumis prosentti on selkeästi parantunut ja myös vianhaku on ollut helpompaa kun vikoja on saatu testeissä esille ja korjauksen jälkeen on voitu todeta, että nyt ongelma on ratkaistu.
